VIRTUAALIHEVONEN

GRÖT


© ebbarie

 

Sukuselvitys

i. Vsevolod   /   e. Vita Danylivna

Jälkeläiset

Jalostuksessa 2016-2019. Jälkeläismäärä 22kpl.

Merkittävä menestys

Maailmancup-menestystä vuosina 2015 (#9),
2016 (#8), 2017 (#10), 2018 (#5).
EM-pronssi vuodelta 2016 yksilönä.
SM-mitaleja vuosilta 2012-2015.

Lue Puuron ja Pirkon päiväkirjaa.

Nimi Gröt
Rekisteritiedot VH19-000-0000 / PKK0000
Rotu Tšekkiläinen puoliverinen
Sukupuoli ori
Syntynyt 6.6.2002 (17-vuotias)
Väri ja merkit palomino, läsi
Säkäkorkeus 169 senttiä
Kasvattaja tuntematon
Omistaja Pirkko Repo
Kotitalli -
Koulutustaso ko vaB, re 160


Puuro — tai Gröt, kuten Pirkko Repo sitä pyhästi kutsuu — on sellainen hevonen, ettei sitä heti uskoisi kansainväliseksi huippuhevoseksi. Toki se on klipattu silmänympäryksiä ja korvanpäitä myöten, vuohiskarvat ajeltu pois ja suonia täynnä, kuten nuo hurjat kilpahevoset tuppasivat olla, mutta silti: onhan se nyt ruma. Tasaiseksi ratsuharjaksi nyhvätyt jouhet eivät ota pysyäkseen kuosissa vaan Reporukan harmiksi sojottavat sinne tänne, usein tasaisesti molemmin puolin kaulaa roikkuen kuin pensaissa kasvavat ananakset. Sukaton palomino ei muistuta lainkaan sitä, mikä nyt niinkin kauniista sanasta kuin palomino tulee mieleen. Ei, Puuro on Itäblokin hevosia ja se ei ole kevyimmästä päästä. Helvetin kova urheiluhevonen, mutta sellainen siro esteliitelijä? Nah.

Kukaan ei oikein tiedä, kumpi oli ensin: Repo vai Puuro, Puuro vai Repo. Tai kumpi puuroutui ensin? Vai repoutuiko Puuro? Joka tapauksessa, Puuro ja Pirkko ovat vähän kuin toisilleen luodut. Toki palomino on ollut Pirkon alla jo kymmenen vuotta ja vähän päälle, eikä kaksikon hieno nousu World Cup -tasolle jäänyt keneltäkään huomaamatta vuonna 2013. Neljä ehjää kautta huipulla ja Repokin sai hevosia kilpailtavakseen enemmän kuin ehti ottaa — sitten Pirkko Repo vain katsoi, Gröt mukanaan.

Nyt ne asuvat taas Suomessa. Euroopan kilpatalleihin suhteutettuna pienellä tallilla ja vajavaisilla puitteilla. Kävelykoneet ja ratsastuspuistot olivat historiaa, ja sekös kyrsii paitsi Pirkkoa, niin myös Puuroa. Molemmat ovat vähän sellaisia, no... snobeja. Ei sellaisia pintaliitäjiä, jotka katsovat muita nenää pitkin ja pyörivät vain omissa sosiaalisissa piireissään kuin mitkäkin sosiaalinousukkaat. Vaan sellaisia, jotka katsovat ihan kaikkia nenäänsä pitkin — jopa kaltaisiaan, puhumattakaan paremmista! Pirkolle ei ole tasavertaista, eikä Puurollekaan. Se tarhaa yksin, koska kiusasi muita hevosia toisten omistajien kyllästymiseen asti, ja vaikuttaa vieläpä tyytyväiseltä siihen. Siellä se jurottaa tarhan nurkassa milloin minkäkin takin alta ja näyttää just siltä, että jos tulet sen tarhaan, sinun käy kalpaten.

Todellisuudessa Puuro ei — kuten ei Pirkkokaan — pure, ainakaan kovaa. Se on kovin hienotunteinen ja elegantti hevonen, ja vaikka se pitääkin tiukasti kiinni omasta tilasta ja omista arvoistaan, se pyrkii myös viimeiseen asti säilyttämään arvokkuutensa. Alkujärkytyksen jälkeen Puuroa voisi parhaiten kuvailla säyseäksi. Ei siitä mitään suuria tunteita saa irti, mutta ei ori mikään hirviö loppupeleissä ole. Ihan käsiteltävissä, ja hyvä niin, sillä Pirkkohan ei hevosen hoitamista juurikaan harrasta. Sitä vartenhan on nimenomaan ne hevosenhoitajat.

Jos Puuro ei vakuuta noin niinkuin maasta käsin, se vakuuttaa kyllä ratsuna. Se ei ole kovastikaan tasoittunut nuoruusvuosistaan, vaan on edelleenkin melko villi ja vallaton mitä tulee ratsastukseen. Vaikka Pirkko onkin vakiinnuttanut maineensa kansainvälisen tason esteratsastajana, se välillä huvittaa itseään kouluratsastuksella — tiedäthän, ettei selkä nyt tule ihan kipeäksi siitä kun istuu liian kauan alhaalla. Gröt, no... Teknisesti ottaen ori on vaativan tason kouluhevonen. Kyllähän se kulkee...jos kulkee. Paljon kilpailuja kiertäneenä ja vasta myöhemmällä iällä koulupenkkiin laitettuna se ehti jo innostua areenakilpailuista. Yleisön hurraukset ja areenan jännittynyt ilmapiiri saavat Puuron virittäytymään viimeisilleen, ja joskus sitä saattaa erehtyä luulemaan kouluaitoja esteiksi. Pirkko pitää aina vuoden taukoa aitojen ylityksestä tulleen hylyn jälkeen, koska sitä salaa hävettää. Se myös selittänee, miksi kaksikko on käynyt tasan neljät koulukilpailut kaikkien vuosiensa aikana.

Estehevosena se on parhaimmillaan. Puuro on voittajaluonne: se on nopea, pysyy irti puomeista ja sillä on tavattoman voimakas hyppy. Kuten sanottu, se ei ole mikään kevyt liitelijä vaan ehta voimakimppu. Koska rakenne on mitä on, Puuroa on rakennettu alusta alkaen huolella. Se on treenattu ketteräksi ja voimakkaaksi, ja tanner vain tömisee kun sen suuri laukka voittaa matkaa enemmän kun muiden. Puhumattakaan niistä suosionosoituksista ja areenailmapiiristä, jotka saavat hevosen entistä suurempaan hurmokseen. Siksi Puurolla ei ole ikinä korvahuppuakaan — se rakastaa yleisöä, ja Pirkko haluaa sen kuulevan kaiken.

Kilpailut

Kausi 2020
-

Kausi 2019
9.10. 3-tason estekilpailut, Ruunaankoski, 135cm: 6. 0-0
10.10. 3-tason estekilpailut, Ruunaankoski, 135cm: 2. 0-0
10.10. 3-tason estekilpailut, Ruunaankoski, 145cm: 3. 0-0

16.11. 2-tason koulukilpailut, Ruunaankoski, helppo A: 3. 67,85%
16.11. 2-tason koulukilpailut, Ruunaankoski, vaativa B: 2. 72,50%

8.12. 2-tason estekilpailut, Seppele, 160cm: 1. 0-0